Kesäkuu


Kuva suoraan kamerasta joen rannalta eräänä toukokuun viimeisen viikon varhaisaamuna.

Virallisesti minusta tulee visualisti vasta muutaman päivän päästä kun saan tutkintotodistukseni, mutta opiskeluoikeuteni loppui maanantaina ensimmäinen päivä tätä kuuta. Kevät oli oudosti pätkivä, työntäyteinen ja stressaava, mutta sain näyttöni ja viimeiset koulutehtäväni valmiiksi ajallaan. Kesäsuunnitelmiin kuuluu kotihoodeilla kävely ja pyöräily, rauhallinen kotielämä, oranssin pallon nakkelu lähikoulun pihalla, tekstit, kuvien tekeminen, kaikenlainen rento lomailu. Sain jo tälle viikolle kutsun työhaastatteluun, mutta vuorokauden harkinnan jälkeen peruin sen: en halua puolentoista vuoden opiskelun ja varsinkin tämän erikoiskevään stressien jälkeen säännöllisiin päivätöihin heti, tarvitsen ja haluan lomaa. (Se duuni olisi ollut asiakaspalvelua ja helpdeskiä digikuvausvälineitä myyvässä erikoisliikkeessä.) Edellinen kesä meni lähinnä sängyn pohjalla tuulettimen äärellä suoratoistopalveluita väärinkäyttäen, tästä aion tehdä aktiivisemman. Eilen kävin koululla viimeisen kerran, olin pyytänyt kaksi opettajaamme (ryhmänohjaaja ja toinen opettaja joka piti ryhmämme kursseista noin puolet) epäviralliseen palautekeskusteluun, lähinnä koska koko kevään aikana en ole saanut suoraa henk. koht. palautetta ns. livenä. Olen onnellinen, että meillä oli noin hyvät opettajat. Olen viimeinen tuosta koulusta valmistuva visualisti, koska organisaatiomuutosten takia markkinointiviestintä siirtyi liiketalouden alle vuoden vaihteessa, ja koska valmistuin puoli vuotta luokkatovereideni jälkeen.

Arkistosta: Aattoilta

Kirjoitettu alun perin 28. joulukuuta 2010

Jouluaattoiltana seisomme ystäväni oven takana rappukäytävässä. Ovikellon äänen jälkeen kuuluu jotain puhetta ja hirveää ryminää, sen jälkeen ei mitään. Päästyämme sisään käy ilmi että asunnon haltija oli tulossa aukaisemaan ovea, mutta kaatui eteisen lattialla ja löi päänsä imuriin. Nyt kaatunut itkee ja suurin osa porukasta sählää hänen ympärillään. Istun nojatuoliin keittiössä ja kaadan itselleni punaviiniä.

Suurin osa seurueesta lähtee käyttämään langennutta päivystyksessä, joten tätä päätöstä seuraa nopea hässäkkä: taksin tilaamista, astian etsimistä jotta he saavat punaviiniä mukaansa; vaatteiden, lompakoiden ja puhelimien hakemista ja löytämistä. Me jäämme pitämään seuraa kissalle ja odottelemaan juhlien jatkumista.

Makaamme television edessä viinilasit kädessä jutellen, kun muu porukka palaa yllättävän lyhyeltä reissultaan: äänekäs kaatuneemme oli allekirjoittanut vastuuvapauslomakkeensa ja näin ollen seurue pääsi jatkamaan juhlintaansa.

Nyt muutama päivä töitä ja pitkä viikonloppu. Tuntuu siltä, että tekisi hyvää viettää pari päivää kotona, lueskellen ja nukkuen, joten luultavasti en lähde uuden vuoden tienoilla mihinkään. Pakollisia juhlapäiviä ja niin edelleen?

21/11

Kaivoin esiin käsikirjoituksen aika kärsineet ja ikivanhan näköiset muistiinpanot. Kertonee jotain tämän projektin kestosta. Se elää, kuitenkin, vaikka onkin ollut välillä pitkiä aikoja telakalla.

Kirjoja part XV

Pitkästä aikaa. Viimeksi luettuja: Caitlin Moranin Näin minusta tuli tyttö, Haruki Murakamin novellikokoelma Desire, Anthony Bourdainin Kitchen Confidential – Mestarikokin tunnustuksia, Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe, Junot Diazin Vieraissakävijän opas rakkauteen & Drown, Tommi Kinnusen Lopotti, John Irvingin Kaikki isäni hotellit & Sirkuksen poika & tekstikokoelma Tuulesta temmattu tyttöystävä, Bob Geldofin omaelämäkerta Is that it?, Kyllikki Villan Vanhan rouvan lokikirja, Toni Morrisonin Rakkaus, John Steinbeckin novellikokoelma Punainen poni sekä Alice Hoffmanin Päivän korento & Lyhtyjen yö ja kourallinen kesän aikana hyllystä uudelleen luettuja.

Kesken on ainakin Milan Kunderan Jäähyväisvalssi, Edgar Lee Mastersin Spoon River antologia, Raymond Chandlerin Vuosien varjo, Ashley Kahnin Kind of Blue – Modernin jazzin avain, Anton Tšehovin kokoelma Valitut novellit, Mika Waltarin Kirjailijan muistelmia sekä kasa Lassi & Leevi -albumeita ja juhlakirjoja.

Aiemmin: I, II, II revisited, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XI, XII, XIII & XIV.

31/12

Olen tuntenut olevani jotenkin jumissa elämäni ja kaiken kanssa jo pidemmän aikaa. Uusia asioita viimeisiltä muutamilta kuukausilta:

– Luulin olevani 182,5 cm pitkä, olenkin 184.
– Vietin lokakuun lopulla Rodoksella viikon yksin. En ole käynyt aiemmin niin etelässä. Viikko oli aivan liian lyhyt aika, mutta riitti juuri ja juuri tutustumiseen.
– Aloitin syksyllä viikoittaisen proosaryhmän, mikä on ollut kaikin puolin palkitseva kokemus.
– Omistan uudet tyynyt ja filttejä.
– Olen käynyt läpi kaappejani ja kierrättänyt vaatteita ja muuta vanhaa roinaa.
– Uudet keikkaduunit.
– Ostin uuden 80-luvun digitaalirannekellon joululahjaksi itselleni. (Casio SA-100).
– Opiskelemaan palaaminen yhdentoista vuoden tauon jälkeen. (Luokallani on 21 naista ja minä.)
– Viimeisen isovanhempani kuolema, ja hautajaiset pari päivää sitten.
– Muutto uuteen ja hienoon asuntoon. (Tämä toteutuu tammikuun aikana, olen asunut nykyisessä kämpässäni yhdeksän vuotta, time to move on, in more ways than one.)

Kaikesta lisää myöhemmin. Hyvää vuotta 2019.

Kirjoja part XIV

Viimeksi luettuja: Kjell Westön Älä käy yöhön yksin ja Lang, David Mitchellin Cloud Atlas, Hemingwayn novellikokoelma Nick Adamsin tarina, James Herbertin Yön aaveet, Paul Austerin The New York Trilogy, Graham Greenen Loppuunpalanut ja Sirpa Kähkösen Vihan ja rakkauden liekit – Kohtalona 1930-luvun Suomi (kesken) ja uudelleen luettu F. Scott Fitzgeraldin Yö on hellä (kesken).

Lukemista odottavat ainakin Martti Backmanin Vakoojat – Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933, Mikko Uolan Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, Monica Alin Brick Lane, Toni Morrisonin Rakkaus, Juha Seppälän Paholaisen haarukka, Mika Waltarin Nuori Johannes ja Johannes Angelos, Franz Kafkan Oikeusjuttu ja Milan Kunderan Pila.

Aiemmin: I, II, II revisited, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XI, XII & XIII.