TOTUUDEN SANOJA<\/p>\n
Protestanttinen etiikka<\/a> ei protestoi eik\u00e4 kysy: Miksi ihmeess\u00e4? Minun kysymykseni kuuluu: Eik\u00f6 v\u00e4hempikin riitt\u00e4isi? Mit\u00e4 oikein haemme? Olemme oppineet naureskelemaan duunarille, joka pudottaa ty\u00f6kalunsa niille sijoilleen, kun tehtaanpilli iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 parahtaa. T\u00e4llaista asennetta ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (toim. huom: teksti on julkaistu vuonna 2004!<\/em>) arvosteta. Haemme selityst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle, joka haiskahtaa eettisesti arvelluttavalta.<\/p>\n
\u2013\u2013<\/p>\n
Onko ty\u00f6nteko sittenkin kulutuksen seuraus? N\u00e4in p\u00e4in kausaalisuhde n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vahvemmalta. Kulutus johtaa suuremmalla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4 ty\u00f6ntekoon kuin ty\u00f6nteko kulutukseen. Kulutus on siis ensisijaista ty\u00f6ntekoon n\u00e4hden. Havainto on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4. En k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 vied\u00e4kseni perheeni etel\u00e4nmatkalle, vaan vien heid\u00e4t etel\u00e4nmatkalle, jotta k\u00e4visin t\u00f6iss\u00e4. Joku toinen raataa pitk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 unelmissaan entist\u00e4 hienompi auto. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ty\u00f6 palkitaan ja hieno auto saa uuden omistajan. Mutta ty\u00f6 ei aiheuta autoa (paitsi autotehtaassa) vaan auto ty\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa pelkk\u00e4 ajatus autosta, unelma suorastaan, riitt\u00e4\u00e4. Se on jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n ilmaus sitoutumisesta kulutusprosessiin. Unelma on optio autokauppiaan teryleenihousujen kiilt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 takataskussa.<\/p>\n
\u2013\u2013<\/p>\n
Vanhanmalliseksi koetun puhelimen omistaminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muissa helposti ivallisia kommentteja. Miksi? Kommentoijat eiv\u00e4t sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n pyri olemaan pahansuopia. Mik\u00e4 saa heid\u00e4t parjaamaan vanhanaikaisia puhelimiamme? Jos he soittavat, he eiv\u00e4t edes tied\u00e4 mink\u00e4lainen puhelin minulla on. Mik\u00e4 minun vanhassa puhelimessani h\u00e4iritsee heit\u00e4? Eiv\u00e4t samat vanhat tyls\u00e4t juttuni, vaan se, ett\u00e4 kerron konkreettisesti, etten sitoudu kulutukseen samalla innolla kuin he. Kyseenalaistaako minun valintani ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla heid\u00e4n valintansa mielekkyyden? Vai viestit\u00e4nk\u00f6, ett\u00e4 olen mahdollisesti yleisemm\u00e4ll\u00e4kin tasolla sitoutumatta heid\u00e4n normistoonsa?\u00a0<\/strong><\/p>\n
\u2013\u2013<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n (edelleen, 2004)\u00a0<\/em>kulutusyhteiskunnan tyypillinen ilmi\u00f6 on vanhempien ilmoittama huonon omantunnon kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 he viett\u00e4v\u00e4t liian v\u00e4h\u00e4n aikaa lastensa kanssa. Yleisin selitys on ty\u00f6nteko. Kuitenkin vanhemmat samanaikaisesti sitoutuvat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n yhteis\u00f6n normeihin. Eli mit\u00e4 vahvempi norminmukainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, sit\u00e4 huonompi omatunto. Merkillinen ilmi\u00f6. T\u00e4m\u00e4n huonon omantunnonkin kulutusideologia on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt voitokseen, sill\u00e4 se pyrit\u00e4\u00e4n kompensoimaan pikemminkin hankinnoin kuin esimerkiksi t\u00e4t\u00e4 hankintakapasiteettia heikent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n
Viime syyskuussa edesmennyt Juhani Sepp\u00e4nen<\/a>,\u00a0Hullu ty\u00f6t\u00e4 tekee<\/em>, Otava 2004. Lihavointi minun. En ole viel\u00e4 lukenut t\u00e4t\u00e4 parisataasivuista kirjaa edes loppuun, mutta alleviivattavaa on tullut jo niin paljon, ett\u00e4 osa siit\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n toiseen postiin. Sepp\u00e4nen tunnetaan parhaiten h\u00e4nen kirjastaan\u00a0Selv\u00e4sti juovuksissa<\/em>,\u00a0<\/em>jossa h\u00e4n kertoo omasta alkoholin suurkulutuksestaan ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 ja pohtii ihmisen suhdetta alkoholiin. Sepp\u00e4nen taisi saada potkut ty\u00f6nantajaltaan kirjansa julkaisun j\u00e4lkeen, mik\u00e4 on \u2013 tietysti \u2013 aika punk rock.<\/p>\n
On niit\u00e4 jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t ja toisia jotka l\u00e4htev\u00e4t, niin on ollut aina. Kukin saa valita itse, mutta on valittava ajoissa, eik\u00e4 koskaan saa antaa periksi.<\/p><\/blockquote>\n
Tove Jansson,\u00a0Muumilaakson marraskuu,\u00a0<\/em>s.10., WSOY 2000.<\/p>\n
I don\u2019t think in terms of ”best” or ”worst”. Making art isn’t like competing in the Olympics.<\/p><\/blockquote>\n
Paul Auster<\/a>.<\/p>\n
Oh well, of course, everything looks bad if you remember it.<\/p><\/blockquote>\n
Homer Simpson vuoden 1997 legendaarisessa jaksossa, jossa \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteli my\u00f6s Johnny Cash.<\/a><\/p>\n
Think small: big money.<\/p><\/blockquote>\n
Albert (Rob Reiner!), The Bear<\/em> S04E05<\/a>. Reiner<\/a> on n\u00e4yttelij\u00e4 ja ohjaaja, jonka tunnetuimmat ohjausty\u00f6t ovat Kun Harry tapasi Sallyn<\/em>, Kunnian miehi\u00e4<\/em>, Piina<\/em> ja toinenkin King-filmatisointi Stand by Me \u2013 viimeinen kes\u00e4<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
TOTUUDEN SANOJA Protestanttinen etiikka ei protestoi eik\u00e4 kysy: Miksi ihmeess\u00e4? Minun kysymykseni kuuluu: Eik\u00f6 v\u00e4hempikin riitt\u00e4isi? Mit\u00e4 oikein haemme? Olemme oppineet naureskelemaan duunarille, joka pudottaa ty\u00f6kalunsa niille sijoilleen, kun tehtaanpilli iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 parahtaa. T\u00e4llaista asennetta ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (toim. huom: teksti on julkaistu vuonna 2004!) arvosteta. Haemme selityst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle, joka haiskahtaa eettisesti arvelluttavalta. \u2013\u2013 Onko ty\u00f6nteko […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,8],"tags":[],"class_list":["post-1570","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-alleviivattua","category-oma-paa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1570","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1570"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1579,"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1570\/revisions\/1579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1570"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1570"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/maryque.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}