Maaliskuun ensimmäinen, nollakeli 
Ja istun täysin pimeässä huoneessa, pihalta tulee vain vähän oranssia katuvaloa. Lapset olivat pystyttäneet sinne kaksi metrin mittaista lumiukkoa, kaksi oikeaa vanhanaikaista lumiukkoa, hiiltä nappeina, silminä ja suuna. Mielessä juuri äsken loppunut Coenin veljesten A Serious Man, eihän elokuva voi olla huono jos sen soundtrackilla on Somebody to Love, tietokoneen kaiuttimet soittavat The Decembristsin melko tasan vuosi sitten ilmestynyttä uusinta, jota en ole jostain syystä aiemmin kuullut. Bändi on löytänyt herkistelynsä lisäksi oikein kunnon rokkisäröt. Monipuolista. Hyvää.

Nollakeli tuntuu ihan kesältä; pipon ja lapaset voi jättää reppuun, iltapäivästä pitää kävellä takki auki, siitä eivät keski-iän ylittäneet naiset pidä, katsovat että mikä lättähattu sieltä tulee. Tarvon uusilla kengillä surutta risteysten loskan läpi, joskus ne kuitenkin kastuvat, sama tehdä se nyt. Kumpikin akillesjänne on hioutunut nahattomaksi, aina sama juttu, onkohan olemassakaan uusia kenkiä jotka eivät hankaa? Mennessä tuntuu siltä että toinen jalka olisi öljytty kun taas toinen hankaa ja painaa useasta kohdasta. En osaa sitoa nauhoja yhtä tiukalle.

Jostain syystä pitää taas kuunnella Nick Caven Opium Tea. Tällä viikolla vain keskiviikkoon asti töitä, sitten lomaa tiistaihin saakka. Ensimmäiset vapaat tämän vuoden puolella. Jo on aikakin. Tarkoitus olisi pitää juhlat, tupaantulijaiset. Niistä myöhemmin lisää. Kuten kaikesta muustakin.

wry 
Hei, minäkin olen kulkenut takki auki parina päivänä! Nollakeli henkii jo kevättä, tulisipa se pian. Kengät uppoavat loskalumimaahan ja aiheuttavat tarpeetonta ärsyyntymistä ennen aamukahdeksaa, joten kevät on ehdottoman tervetullut.

Onnittelut lomasta!

joonasn 
Aamulla oli taas täysin miellyttävä ilma, iltapäivälläkään ei asteita ollut yhtään sen vähempää mutta räntää tuli noin vaakatasossa suoraan kasvoihin koko matkan kotiin. Ei se haitannut, hymyilin kun oli silti jotenkin keväinen olo.

Ja sehän tulee, pian. Huomaamatta. Aina siitä yllättyy kuinka äkkiä kaikki lumet katoavat. Nyt on jo maaliskuu, mieti! Maaliskuun jälkeen on huhtikuu! Eli käytännössä parin viikon päästä! Jeeeee!

wry 
Ihan totta! Valon määrä lisääntyy myös yllättäen. Yhtäkkiä sitä näkee aamuisilla kaduilla eteensä ja alkaa väkisinkin piristymään, vaikka oma työtaakkani onkin tällä hetkellä aika raskas ja tulee kevään myötä entistä raskaammaksi. Pitäisikö kerrankin aloittaa asioita ajoissa eikä viime tingassa? Saisinko selkeällä aikatauluttamisella enemmän aikaiseksi? Vaikeita kysymyksiä.Ehkä mukillinen teetä kertoo minulle vastauksen.

joonasn 
Kysymyksiä, niitä on elämämme täynnään. Kannattaa ottaa rauhallisesti. Kuunnella itseään. Työ on kuitenkin jotain muuta kuin elämää.

wry 
Teemukilliseni on kanssasi samaa mieltä, kiitos.

Jani 
Kyllä on, niitä uusina hankaamattomia kenkiä siis. Muutamat olen onnistunut ostamaan. Tarkkaa sovittelua kaupassa se vaatii, vaikkei sitä silläkään varmistamaan pysty.

elefanttinainen 
Joku muotinainen, joka tiesi kengistä huomattavasti enemmän kuin minä, kirjoitti että kengät pitää ostaa napakoina ja sitten viedä ne suutarille venytettäväksi. Koskaan ei saisi yrittää itse kävellä uutta kenkää sisään. Tiedä siitä sitten.

Maaliskuu on ensimmäinen kevätkuukausi. Siitä on syytä iloita.

peteer 
Tuo edellinen "maaliskuu on ensimmäinen kevätkuukausi" näyttää kirjoitettunakin lohduttavalta! Ei tästä talvesta oikein osaa niin paljon osaa nauttia. Päinvastoin ...le.

Kommentit 

Lisää kommentti





Muotoile tekstiä: