--- Ja kun sanon etten saa lukua enää mieleeni, tarkoitan etten saa mieleeni noista kolmesta ainuttakaan. Totta on että jos muistaisin yhden, ja muistissanihan se varmasti jossakin on, muistaisin vain sen enkä pystyisi johtamaan siitä molempia muita. En liioin niistä kahdesta kolmatta, jos sattuisin saamaan mieleeni ne. Ne pitäisi siis muistaa kaikki kolme, että voisi ne tunnistaa kaikki kolme. Tällaisia muistot ovat, yhtä tappavia aina. Eräitä asioita ei siis pidä ajatella, ei niitä jotka ovat lähellä sydäntä. Tai pikemminkin, niitä pitää ajatella, sillä ellei niitä ajattele, ne saattavat tulla mieleen muistoina, vähä vähältä. Toisin sanoen niitä pitää ajatella hetki eikä aivan lyhyt riitäkään, joka päivä, ja useita kertoja päivässä, kunnes ovat painuneet sinne mistä ovat tulleet, läpitunkemattomaan liejuun. Se on sääntö.
Karkotettu, Samuel Beckett, suom. Juha Mannerkorpi
Tämä sama teema jatkuu; voiko omia ajatuksiaan kontrolloida, pitäisikö, miten se onnistuisi? "Eivät asiat tee meitä onnettomiksi, vaan se mitä asioista ajattelemme." (Epiktetos) Miksi uhraan taas niin paljon aikaa ja energiaa miettien pelkkiä jossitteluja? Täytän pääni ajatellen asioita, mitkä eivät liity mitenkään reaalimaailmaan, ainakaan tämänhetkiseen.
Ehkä minulla on liikaa aikaa, ehkä en rasita itseäni fyysisesti tarpeeksi, ehkä valmistan itseäni henkisesti johonkin mitä toivon tapahtuvan tulevaisuudessa, ehkä vain seikkailen liikaa oman pääni sisällä?
hei, en muista tarkasti oliko sinun blogissasi historiaosia mitkä mielestäsi ovat parhaita kirjoituksiasi. olisi kuitenkin mukava tietää, mistä omista kirjoituksistasi, vaikkapa viimeisen vuoden ajalta, pidät itse eniten.
Yleisön toive toteutuu lähiaikoina. Jotain olen joskus kasannut, mutta lienee taas aika päivittää. Tässä edellinen kokoelma viime helmikuulta.