Itse live alkaa kohdasta 1:30. Tiedän, olen pari vuotta myöhässä.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Mietin joskus pitäisikö ottaa yhteyttä, tunnustaa että on miettinyt, kertoa kaikki se mitä tietenkään ei pitäisi kertoa. Sitten muistan miettineeni usein myös toista vaihtoehtoa, unohdusta, odotusta, aikaa, elämää sillä välin. Mitä toteutan koko ajan. Olisi hyvä jos voisi päättää mitä ajattelee.
Kaikki jakavat spotifylistojaan joten tässä teille yksi ihan toimiva syksylista.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Koko viikon olen viettänyt hiljaiseloa, katsellut leffoja ja nukkunut tarpeeksi, pienimuotoinen syksyn rauhallisuus päällä. Mutta onneksi on perjantai. Tavallinen säätö jatkuu viimeistään viikonlopun jälkeen, joten hyviä niitä.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Vaikka en polta tupakkaa, parvekkeen tuhkakuppi on täynnä ja vaikka en juo kahvia, löytyy asunnosta ainakin yksi puolikas jäähtynyt kahvi. Ajan kanssa luultavasti useampia; sohvan alta, nurkasta nojatuolin vierestä, keittiöstä. Kävi vieraita. Tai päinvastoin melkein täysin epävieraita ihmisiä. Epävieraita? Tuttuja? Mikä on sanan vieras vastakohta?
2 kommenttia | linkki kirjoitukseen
Dear Future Me,
Remember that dream from so long ago? The one that made the claim that you would die today? Go make your life worth it. Just in case. Go prove that you did live. Go wrap everything up. Go tell all of your secrets and all of your stories, because there's a chance that no one will ever hear them again. If you survive today? Then keep telling secrets. Just in case.
FutureMe.org
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Tämä tapahtui itse asiassa jo kuukausi sitten. Tiedättehän kuinka Facebook on jatkuvasti livetestailuympäristönä Facebookin insinööreille ja koodareille? Mikä tarkoittaa sitä, että usein Facebookissa testaillaan uusia toimintoja, ominaisuuksia ja juttuja, jotka saattavat päätyä käyttöön (ehkä vasta kuukausien päästä) tai sitten eivät. Yksi tällainen ominaisuus on ilmeisesti automaattinen kasvojentunnistus käyttäjän omista kuvakansioista, josta Facebookin product manager, Sam Odio, bloggasi jo heinäkuun alussa.
Ruudunkaappauksessa yksityiskohta eräästä maalauksestani. (Mikäli kiinnostaa, täällä maalaus kokonaisuudessaan (4500 x 2933px).)
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Yöllä istun pihakeinussa eräällä hylätyllä tontilla kerrostalojen ja meren rannan välissä. Puutarha on rehevöitynyt, kasvanut yli, piharakennus näyttää ränsistyneeltä. Muuta valoa ei ole kuin pihan toiselta reunalta kadulta tuleva keltainen katuvalo. Ulkona on yllättävän lämmin, tuntuu melkein loppukesältä vaikka on syksy. Pari tuntia sitten istuin kesäteatterin katsomossa katsomassa Du levande -elokuvan ulkoilmanäytöstä. Kesken elokuvan takaamme kaupungin keskustan suunnalta kantautuu ilotulituksen jyskettä; värit ja valot välähtelevät puiden latvoissa valkokankaan takana mutta korkea katsomo estää suorat näköhavainnot. Istun epämukavalla penkillä filtin alla, juon punaviiniä ja rommia vuorotellen, polttelen sikaria. Kelan vaihdon aikaan käyn kusella metsikössä teatterin vieressä. Mietin kuinka hienoa on että tällaisia tapahtumia järjestetään. Vielä ehtii, vielä voi vastustaa pimeneviä iltoja ja kylmeneviä öitä ja nauttia ulkoilmasta. Vielä ainakin hetken.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
En muista mistä lehdestä luin lääkärin vastaanotolla Dannyn haastattelun, mutta siitä jäi mieleen kohta missä mies puhuu legendaarisen Danny Shown käärmeistä. Kuulemma kesäkuumalla muurahaiset kiusasivat käärmeitä, menivät suomujen alle puremaan ja pysyivät siellä. Käärmeet arvattavasti vittuuntuivat tästä.
Niin, ei oikeastaan muuta.
2 kommenttia | linkki kirjoitukseen