"What will you do when the was is over if it is over?" he asked me. "Speak grammatically!"
"I will go to the States."
"Are you married?"
"No, but I hope to be."
"The more a fool you are," he said. He seemed very angry. "A man must not marry."
"Why, Signor Maggiore?"
"Don't call me Signor Maggiore."
"Why must not a man marry?"
"He cannot marry. He cannot marry," he said angrily. "If he is to lose everything, he should not place himself in a position to lose that. He should not place himself in a position to lose. He should find things he cannot lose."
He spoke very angrily and bitterly, and looked straight ahead while he talked.
"But why should he necessarily lose it?"
"He'll lose it," the major said. He was looking at the wall. Then he looked down at the machine and jerked his little hand out from between the straps and slapped it hard against his thigh. "He'll lose it," he almost shouted. "Don't argue with me!" Then he called to the attendant who ran the machines. "Come and turn this damned thing off."
In Another Country luettavissa kokonaisuudessaan täällä, lisätietoa täällä. "Keywords: Depression, Disability, Doctor-Patient Relationship, Empathy, Grief, Pain, Survival, Trauma, War and Medicine"
kommentoi | linkki kirjoitukseen
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Uutta Kolmatta Maailmanpaloa.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Niin, kai ihminen voi tehdä itsestään mitä haluaa?
kommentoi | linkki kirjoitukseen
..ja katso 100km Kiirunasta luoteeseen sijaitsevan Abiskon kansallispuiston taivaalla leimuavia revontulia (livekamera näyttää 12 viimeisen tunnin havainnot, ja ainakin viime yönä on näkynyt tosi komeita).
2 kommenttia | linkki kirjoitukseen
Älä tee mitään kahden minuutin ajan.
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Niiiin hyvä biisi, uskomaton nimi ja kertsi!
kommentoi | linkki kirjoitukseen
Sain todella hyvän tarjouksen kirjan painamisesta. Nelivärikannet? Ehkä. Olen muutenkin miettinyt tätä koko ajan. Jännittävintä on se, että sisältö on vielä täysin auki, ja voin tehdä mitä tahansa. Vaikka piirrellä kyrpiä ja perseitä kirjan täyteen? Dig? Olen jo kauan pyöritellyt mielessäni myös kirjoitusta (tai kirjoituksia) kulttuurista/taiteesta ja siitä miksi/miten se koskettaa. Osaksihan se on uutuudenviehätystä: tämä on jännittävä siksi että se tuntuu hyvältä ja on uusi, mutta myös vanhoissa suosikeissa on (nykyään ehkä vielä enemmän?) taikaa. Ihmiset ihmettelevät miten luen aina uudestaan samoja kirjoja. Vaikea sitä on selittää.
Muutenkin saatan nyt pyöritellä blogissa kirjoituksia ja aiheita joita sovittelen kirjaan. Suoraan en kuitenkaan aio kopioida mitään pidempiä pätkiä täältä vaikka blogini lukijat eivät ehkä ole kirjani lukijoita. Vai ovatko? Sen näkee. Luultavasti julkaisen pieniä maistiaisia materiaalista tässä matkan varrella ja käytän tätä tilaa enemmän työprosessikuvauksena, päiväkirjana ja paikkana, jossa miettiä ideoita auki.
2 kommenttia | linkki kirjoitukseen