Vanha ruostunut pyörä, hammasratas irti, projekti, ei oma. Muutama muovipussillinen viemätöntä kierrätysmuovia. Valkoinen pyöreä pöytä, pieni, jonka alatasolla portviinipullo tuhkiksena. Välillä lämmintä ja aurinkoa. Höyryävä ruumis tai muutama (jos sauna on lämmin). Ovi auki itse kiinteistöön, kissa (ei oma) tutkii nurkkia. Somistussuunnitelmia: kasvillisuutta kunhan yöt lämpenevät, pari mahdollisimman mukavaa tuolia, ehkä pieni sohva?

Kuten olette luultavasti rivien välistä ja osittain riveiltäkin lukeneet, nykyään asunnossani on usein elämää: eräs tyttö ja hänen kissansa ovat viettäneet siellä aikaa; internetissä roikkuminen on vähentynyt hetkellisesti kaiken muun elämän tieltä (ääneen lukeminen toiselle, musiikin kuuntelu yhdessä, kokkaaminen, syöminen, auringon valon ihastelu, kissan huomionkipeyden tyydyttäminen). Tilanne on uusi, erilainen. Tervetullut. Keväinen?

Ystävän tuntee siitä että sille voi vastata kysymykseen hymyllä ja se tietää täysin mitä tarkoitat. Eilen footbagin potkimisen keskeyttivät koko ajan ohikulkevat tytöt, poikien keskittymiskyky herpaantui aivan täysin, mikä lienee aivan luonnollista, suotavaa, normaalia. Aurinko sekoittaa. Eilen join ensimmäistä kertaa tälle vuodelle olutta ulkona, auringonpaisteessa, selkä vasten punatiilistä muuria, toisessa kädessä Backwoods-sikari. Otsalohko tuli kipeäksi siristelystä, mutta muuten kaikki oli hyvin.

kommentoi  |  linkki kirjoitukseen

---

|◄ ◄ 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 ► ►|