Kuten olette saattaneet tähän mennessä otsikosta tai viimeistään kuvasta huomata, kyseessä on maryque.com/blogin tuhannes kirjoitus, ja samalla blogin 17-vuotissyntymäpäivä! Hurraa! Julkaisin blogin ensimmäisen kirjoituksen keskiviikkona 9. helmikuuta 2008, ja tuntuu että siitä on vähintään yksi aikakausi jos ei toinenkin. Maailma palaa; maailman rikkain ihminen ja vastenmielinen oranssi mies rikkovat rakenteita toisaalla ja paskovat ikivanhoja toimivia systeemejä takaisin kivikaudelle, oma äärioikeistohallituksemme tekee samaa täällä köyhille, työttömille, maahanmuuttajille, lapsiperheille, vammaisille, narkomaaneille, duunareille ja – hetkonen – aika lailla kaikille muille paitsi itselleen ja muille rikkaille. Kyyti on kylmää. Nuorisoa syytetään keskittymiskyvyn puutteesta ja kaikenlaisesta löysäilystä (milloin näin ei olisi tehty), mutta aikuiset eivät ole yleensä yhtään sen parempia, he vain peittävät moninaiset puutteensa milloin mihinkin hevonpaskaan, oli se sitten salilla tai netissä, wellnessiin tai – rehellisesti itseään pettäen joka tapauksessa – alkoholiin. Ei kai pitäisi vaatia nuorisolta itseregulointia ja ryhtiliikettä jos ei aikuisistakaan siihen ole?

Väestö ikääntyy, sosiaalipalvelut on kustu aikoja sitten – hyvinvointialue, hyi vittu –, mielenterveysongelmiin ei saa apua ajoissa, nuorten huumekuolemat lisääntyvät, huumeet muuttuvat vielä karmeimmiksi ja meno sen myötä sekavammaksi ja vaarallisemmaksi kaikkialla. Luokkaerot kasvavat; köyhät köyhtyvät ja se ei edelleenkään kiinnosta ketään muita kuin entisiä ja nykyisiä köyhiä, he sen tietenkin ymmärtävät, he ovat sormi sen maailman pulssilla pakon edessä. Suurin osa ns. keskiluokastakin on täysin etääntynyt köyhien todellisuudesta, eivät he muista enää miltä tuntui olla köyhä, he viettävät aikansa mieluummin uusia isompia telkkareita ja elektroniikkajätevarastoja ja kolmannen maailman digikaatopaikkoja täyttäviä älypuhelimia shoppaillen.

Kärjistänkö? En mielestäni kovin paljoa, en ainakaan muualla kuin sanatasolla. Kuten sanoin, kyyti on kylmää. Edes vanhojen valkoisten miesten eläköityminen ja kuolema ei lämmitä kun katsoo minkälaisia imperialistinatsikapitalisteja heitä kieli perseessä polvillaan kävellen seuraavat keski-ikäiset valkoiset miehet ovat. Miehet! On aika nousta, miehisyys on kriisissä, ja sen kriisin ovat aiheuttaneet naiset, homot ja transihmiset! Oi miehet! Veljet, meidän on palattava takaisin vanhoihin hyviin aikoihin! huutavat juuri ja juuri parikymppiset velliperseet, jotka ovat imeneet digifasismin tissiä siitä asti kun he oppivat kohdistamaan märät idiootin silmänsä johonkin. Kuten me kaikki teemme, mutta muistan ajan – oi muistatko vielä sen virren – jolloin esimerkiksi internet ei ollut näin järkyttävän käyttökelvoton paikka täynnä hyperkapitalismia, disinformaatiota ja AI-paskaa, jota kukaan ei oikeasti edes halua. (Paitsi märkämunaiset digifasistit, joilla ei ole edes käsitystä sen rahan määrästä mitä he ovat tähän täysin turhaan paskaan upottaneet.)

Jumalauta Kiinasta lennätetään lentokoneilla suomalaisille pientä kivaa krääsää  28,2 MILJOONAA PIKKUPAKETTIA VUODESSA, ja määrä on kasvanut 35-kertaiseksi kahdessa vuodessa, JA tämä ei edes tunnu hätkähdyttävän ketään?! ”Suosituimpien tuotteiden joukossa on esimerkiksi päähineitä, epäaitoja koruja ja vaatteita.” No sitten ei mitään jos ne kerta on PÄÄHINEITÄ JA EPÄAITOJA KORUJA! Joskus tuntuu että tämän maailman kohtalo on oikeasti lasten ja idioottien käsissä. Eikä saa tietenkään unohtaa uhriutuvia miehiä. Eikä fasisteja. Eikä natseja.

Hyvää syntymäpäivää, rakas blogini, ja parempaa maailmaa.