05/07

Kasa kirjoja mainiosta tamperelaisesta Lukulaari -divarista, joka sijaitsee edelleen siinä Hämeenpuiston kulmilla, lähellä NNKY:n asuntolaa, jonka käytävillä välttelin siivoojia melkein 25 vuotta sitten lomaillessani silloisen uuden tyttöystäväni luona. Tyttöjen asuntolassa ei tietenkään katsottu hyvällä pitkäaikaisia miespuolisia vieraita, virallisesti siis, muita asukkaita läsnäoloni ei kai häirinnyt. Taisin viettää koko lukulomani Tampereella, sen sijaan että olisin päntännyt kirjoituksiin kotona Kemissä. Lainasimme kirjastosta – joka on siinä vieressä sekin – Douglas Adamsin vuoden 1978 radiokuunnelmasarjan The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy ja kuuntelimme sitä jakaessamme pullon vahvaa makeaa Doris-viiniä perjantai-iltana ennen kuin lähdimme Yo-talolle kuuntelemaan alternativemusiikkia. Kuinka vähillä pohjilla silloin pärjäsikään? Ja millä ihmeen rahalla joimme baareissa?

(Linnunradan käsikirja blogissa aiemmin.)

* * *

Kommentti Reddit-keskustelupalstalta: "I. Love. This. Absolutely perfect music for what I needed right now. Thank you for posting."
Sain erittäin hyvää palautetta musiikistani Reddit-keskustelupalstalla. Kehut aiheuttavat tietysti hyviä fiiliksiä ja muistuttavat siitä, kuinka netin kautta voi edelleen saada yhteyden samanmielisiin ihmisiin, vaikka ajattelenkin, että kaikki oli paremmin ennen kuin ns. normaalit ihmiset älypuhelimineen pääsivät suoltamaan kaiken aivottoman paskansa sosiaalisiin medioihimme, ja ennen kuin teknofasistibiljonääreistä tuli maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä. Mutta ei siitä sen enempää.

Compaq Presario


Alt Text: A screenshot from the song Jerk Out (1990) by The Time. A night scene in a dark room with skyscrapers out the window. Morris Day has told a beautiful woman he wants to sleep alone and asked her to leave her number by his “data bank,” which appears to be in the Compaq Presario line, and is the best-lit thing in the room. She is unhappy with this situation and about to leave. The eye cannot look away from the laptop. It is a sad situation but the laptop looks wonderful.

Paul Ford.

17/12

Vanha näkymä huoneeni ikkunasta. Olen kuvannut tämän itse, täytteeksi jonkin lomareissun filmirullalle. On todennäköisesti syksy, ehkä ensilumi, kun kuvassa ei näy lumikasoja talven jäljeltä. Kuva tuli vastaan kun kävin läpi Mutsin vanhoja valokuvia, jotka ovat nykyään minulla. Kuvia on ehkä yksi suuri pahvilaatikollinen, vaikka kirjoitinkin aiemmin, että niitä olisi enemmän. Ehkä kolmetoista kansiota ja kaksi tai kolme kenkälaatikollista kuvia irrallaan ja kuvaamon kuorissa. Tällä kertaa halusin nähdä mitä kuvia on olemassa meiltä kotoa 1990-luvulta. Ei niitä kovin paljoa ole, silloin kuvattiin lähinnä lomalla ja juhlissa. Heitin valokuvia roskiin ehkä kenkälaatikollisen verran, sellaisia jotka olivat selvästi kaksois- tai kolmoisvedoksia. Pidän tämän kuvan tunnelmasta todella paljon. Vuosi on todennäköisesti 1996 tai 1997.

Tänne tullaan eksymällä

Arto Melleri libretosta Grand Hotel, 1983. Kokoelmasta Runot, toim. Martti Anhava, s. 291, Otava 2005.

Tämä on omistettu sinulle, Hyvä Ystäväni, näyttelijä, joka poistuit yllättäen tästä maailmasta – tältä näyttämöltä – eilen aamulla, 21. syyskuuta 2025. Malja elämälle, ja osanottoni muille läheisille.

19/09

Se valinta, kelle haluaa olla uskollinen, ja mitä sen myötä tulee valinneeks pois, on eettinen teko, joka ei pelkästään ”sulje ovia”, vaan luo todellisuutta.

Rakkaus niinku, Johannes Ekholm, s. 99, Otava 2016.

Olen lukenut Johannes Ekholmin tuotantoa. Ekholmin kirjoissa minua viehättää niiden anarkistinen muoto ja dialogin tuominen framille. En vain pidä Ekholmin tyylistä, joka on jotenkin hengästyttävä ja minun makuuni liian nuortenkirjamainen (ja ainakin Karmakooma on ihan rehellinen nuortenkirja). Myös teosten minäkeskeisyys on puuduttavaa. Keskittymiskyvyn puuttuminen, eettisesti toimimisen mahdottomuus, nettikeskustelujen kasvottomuus, työn sirpaloituminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat, kaikki näkyvät Ekholmin sivuilla. Luin ensin Rakkaus niinkun ja KarmakoomanPlanet Fun Fun ja Päähenkilö jäivät kesken. Olen Ekholmin kanssa samanikäinen ja myös työhistoriamme on samansuuntainen: kumpikin halusi ja pyrki ja pääsi mainosalalle, mutta jättäytyi myöhemmin pois oravanpyörästä. Ekholm tutuissa fiiliksissä 40-vuotishaastattelussaan Hesarissa vuonna 2024:

Katson omaa elämänkaartani niin, että minulla oli jo varhain käsitys siitä, mitä haluan tehdä. Väliin tuli kuitenkin kymmenen vuoden ajanjakso, jolloin yritin pakottaa itseäni yhteiskunnan jäseneksi. Olin ahkera opiskelija, yrittäjä ja työntekijä. Tuntui tärkeältä, kun oli omaa rahaa ja pystyi pärjäämään. Se ei kuitenkaan ollut henkisesti palkitsevaa. Pärjääminen ei riitä.

* * *

Joku on spreijannut keskustan rakennustyömaan vaneriaitaan helvetin isoilla mustilla kirjaimilla FUCK CANCER. Asiaa.

* * *

Oletteko huomanneet, että kotihoito ajaa pienimmillä autoilla?

* * *

Mielenterveydestä ja kirjoittamisesta puheen ollen: missasin Neil Hardwickin uusimman muistelmateoksen varauksen lähikirjastossani, ja nyt olen taas listalla sijalla 211. Ensimmäisellä kierroksella sijoitukseni oli 27.

* * *

Oulun taidemuseon ääliömäisesti nimetty abstraktin taiteen kokoelmanäyttely oli erittäin hyvä, vahva suositus. ”Näyttelyssä tutustutaan ei-esittävän taiteen ulottuvuuksiin toiminnallisesti ja vuorovaikutteisesti.” Oli hauskaa, että näyttelyssä oli Jorma Kuulalta pienempi teos samaa teossarjaa, josta yhden öljyvärityön omistan itsekin:

Hienostuneesti nahistunut

Täydellinen kauneus, kuten vaikka kirsikankukat, on vasta lähtökohta. Kun se ylitetään, päästään kohti epätäydellistä kauneutta, joka on kauneuden korkeampi muoto. Ajatus perustuu zen-buddhalaiseen tavoitteeseen tyytyä vaillinaisuuteen ja puutteeseen ilman, että ne herättävät tunteita ei-riittävästä tai kyvyttömyydestä.

Aino Frilander Hesarin artikkelissa Hienostuneesti nahistunut japanilaisista puupiirroksista vuodelta 2022.

EDIT 20.2.2025: Japanilaisiin puupiirroksiin voit tutustua kattavasti netissä osoitteessa Ukiyo-e.org.

Even if you’ve only seen a few Japanese woodblock prints, you’ve seen the work of Hiroshige and Hokusai, thousands of examples of which you can find in the vast Japanese woodblock database of Ukiyo‑e.org. – – This English-Japanese bilingual site, a project of programmer and Khan Academy engineer John Resig, launched in 2012 and now boasts 213,000 prints from 24 museums, universities, libraries, auction houses, and dealers worldwide.

Openculture.com: Enter a Digital Archive of 213,000+ Beautiful Japanese Woodblock Prints