Tiedätkö mitä tapahtui heti sen jälkeen kun lähdit? Huomasitko että katsoin taakseni? Katsoitko sinä? Kysymyksiä, pelkästään niitä jäi. Kävelin itku kurkussa. En osannut enää tulkita sinua, en tiedä osasinko aiemminkaan. Ehkä. Onko sillä enää mitään väliä? Kysymyksiä. Kuten se, mitä tapahtui? Ja näemmekö enää koskaan? Vastauksia: rakastuimme, tuskin.

Edelleen ajattelen sitä paikkaa ja sitä mitä tapahtui. Sitä kaunista ja julmannäköistä kissaa. Niitä kauniita ja rauhallisia hetkiä.

Kuten tätini sanoi: nauti kesästä, elämästä ja nuoruudesta, kerää rakkaita muistoja sydämeesi, ne auttavat kehnompien päivien yli. Toivotaan niin.