21/04

Eläkeläisrouva tutki polkupyörää keskellä kirpputorin perällä olevaa leveää käytävää. Satuin kävelemään siitä ohi, hän kysyi onkohan tämä pyörä mistään kotoisin, kysyin mitä se maksaa. Viisikymmentä euroa. Katsoin pyörää, katsoin naista. En kyllä viitsisi viittäkymppiä maksaa. Mutta toisaalta eipä niitä taida juuri halvemmalla saadakaan, jatkoin. Kannattaa kokeilla, ihan toimivaltahan tuo näyttää, kehotin. Kun voisi ottaa koeajolle tuonne pihalle. Osoitin että kyllähän tässäkin mahtuu kun ei rupea liikoja keulimaan. Rouva kokeili, pyöräili käytävän toiseen päähän. Kävelin perään, mainitsin että kannattaa testata vaihteisto, päällepäin näyttää toimivalta mutta mitäpä minä tiedän. Tänään kävin samalla kirpputorilla. Ei ollut tullut kauppoja.

16/03

Muutama viikko sitten fb-feediini sattui mainio artikkeli, tietokirjailija ja toimittaja Pontus Purokurun Kansan Uutisten blogiin kirjoittama Näin opit alistamaan itseäsi tehokkaammin! Kokeneen itseriistäjän neuvot kirjoittamiseen.

Kirjoittaminen, niin kuin lenkkeily, on helppoa, jos sitä ei lopeta koskaan. Jos koko ajan tuottaa jotain, edes puolihuolimattomasti, vähän niin kuin vahingossa, ohimennen, vaikka edes ajatuksissaan, niin kirjoittaminen helpottuu valtavasti.

Perustuotanto voi olla listojen tekemistä, muistiinpanoja puhelimessa, kuvien ottamista, blogitekstien luonnostelua, vastuuttomien kirjaideoiden heittelyä, mitä tahansa mielellään epäpuhdasta, hapuilevaa ja kulmikasta.

Jos harrastaa perustuotantoa ja työstää sitä eteenpäin, ei oikeastaan tarvitse varsinaisesti ”kirjoittaa” missään vaiheessa. On lopulta yllättävän vaikeaa istua alas ja käskeä itseään: ”Nyt kirjoitan.” Paljon helpompaa on huijata itseään niin, että koko kirjoitusvaihe jää pois ja tilalla on vain muistiinpanojen tekemistä, lajittelua, yhdistelemistä ja editoimista. Muistiinpano –> yhdistelmät –> laajennukset –> luonnos -> editointi -> julkaisu.

Nopea sivulause

Päivitin blogin (ja maryque.com etusivun) ulkonäköä, joten jos jokin näyttää hullulta, päivitä sivu shift pohjassa (jolloin selain hakee kaikki tiedostot uudelleen palvelimelta sen sijasta että käyttäisi selaimen välimuistista löytyviä tiedostoja). Luulen että yli yhdeksän vuotta mustalla pohjalla riittää, joten kokeillaan välillä valkoista.

Kirjoja part XI

Viimeksi luettuja: Carlos Ruiz Zafónin Taivasten vanki, Ernest Hemingwayn Kenelle kellot soivat, Joni Skiftesvikin Perämies Jokelan kotiinpaluu, Honey Aaltosen Cisse Häkkinen -elämäkerta. Uudelleen luettu Alice Munron Kerjäläistyttö, John Hawkesin Adventures in Alaskan Skin Trade & Oscar Hijuelosin Mambo Kings.

Lukemista odottavat ainakin Ian McEvanin Sovitus (kesken), Chuck Palahniukin Tukehtuminen (kesken), Guy de Maupassantin novellikokoelma Tunnustus (kesken), Lin Jutangin Maallinen onni (kesken), Keay Davidsonin Carl Sagan: A Life -elämäkerta (kesken), Siri Hustvedtin Amerikkalainen elegia, Raymond Chandlerin Syvä uni, Gabriel García Marquezin Patriarkan syksy, Viktor Suvorovin Akvaario, sekä edelleen Baudelairen Pariisin ikävä ja Anatole Francen Paita.

Aiemmin: I, II, II revisited, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX & X.

04/01

En tiedä onko rikkonainen unirytmini – joka on jo muuttumassa normaalimmaksi – muuttanut aivojeni rakennetta vai johtuuko kaikki yleisestä pysähtyneisyyden ja tammikuisen talvihorroksen mukanaan tuomasta luovasta joutilaisuudesta (verrattuna joulukuun stresseihin, rientoihin ja pakollisiin juttuihin), mutta olen tuntenut itseni viime vuorokausina erittäin inspiroituneeksi. Olen maannut pätkittäisten unieni välissä keskellä yötä läppärin kanssa sängyssä ja kirjoittanut hurmoksessa listoja erilaisista asioista (joo määhän teen SketchUpilla 3D-mallin mun lapsuudenkodin kotipihasta!), suunnitellut maalaussarjoja ja taidenäyttelyitä, keksinyt ratkaisuja käsikirjoituksen maailmaan, pyöritellyt sitä mielessäni muutenkin (joo määhän teen SketchUpilla 3D-mallin siitä huoltoasemasta!), budjetoinut asioita, tehnyt ostoslistoja ja unelmoinut tuhannesta eri asiasta ja ollut muutenkin erikoisen onnellisella ja energisellä tuulella. Olin jo ehtinyt unohtaa kuinka hieno työkalu – nimenomaan työkalu – itselle sopiva ja rakas kannettava voikin olla. ThinkPad 4EVER.

Lenovo, Museum of ThinkPad Print Ads, 1992-2012